09:00 - 17:00; Sun - 🚫

(03) 2769 600

(09) 6133 500

Teknologia ja terveys kulkevat käsi kädessä

0 Comments
terveys

Teknologia on mukana kaikessa, mitä teemme. Se nähdään ehkä jopa idealistisesti ratkaisuna kaikkiin tulevaisuuden ongelmiin, vaikka todellisuus ei ihan näin mustavalkoista olekaan. Yksi merkittävimmistä haasteista lähitulevaisuudessa niin Suomessa kuin globaalisti on terveydenhuolto ja sen rajalliset resurssit, joiden paikkaamiseen on lähestytty monessa maassa teknologian kautta. Suomessa teknologian hyödyntäminen terveydenhuollossa on tällä hetkellä jopa maailmalla noteerattu ilmiö, sillä healthtechin nähdään olevan yksi Suomen merkittävistä vientituotteista lähitulevaisuudessa. 

Suurimmat haasteet teknologian ja terveyteen liittyvien seikkojen yhdistämisessä liittyvät potilasturvallisuuteen. Riskiä voidaan minimoida hyödyntämällä etäpalveluita ja teknologiaa vain sellaisissa tilanteissa, joissa se on turvallista ja asianmukaista potilaan terveyden kannalta. 

Lääkärin vastaanotolle kotisohvalta käsin – helppoa ja turvallista hoivaa 

Viime vuosien ajan etenkin yksityiset palveluntarjoajat ovat ottaneet omakseen erilaiset digiklinikat, joille potilas voi varata netissä tai soittamalla ajan. Etävastaanotot ovat tuoneet ison avun esimerkiksi lapsiperheiden arkeen sekä pitkäaikaisessa hoidossa olevien potilaiden tarpeisiin. Etävastaanottoja kritisoidaan joskus mahdollisten virheellisten diagnoosien pelossa. On totta, että viestimillä käytävä keskustelu lääkärin kanssa ei välttämättä kerro kaikkea. Monelle potilaalle palvelu on kuitenkin iso helpotus, ja ei ole mitään syytä olettaa, etteikö digiklinikat tulisi lähitulevaisuudessa enemmän myös julkiselle puolelle. 

Lääkäreiden lisäksi myös hoitajia tavataan yhä useammin etävastaanotoilla. Tätä on hyödynnetty erityisesti vanhustenhoidossa ja kotihoidossa, jossa resurssit ovat rajalliset ja uusia innovaatioita todella tarvitaan. Etävastaanottojen lisäksi hoitajat pystyvät tarkkailemaan potilashistoriaa, mahdollisia lähetettyjä viestejä ja muistuttamaan lääkkeiden ottamisesta. Kaikkea etänä tapahtuvaa terveydenhuollon toimintaa valvotaan yhtä lailla Valviran toimesta. 

Puheentunnistuksesta hyötyjä terveydenhuollon arkirutiineihin

Puheentunnistuksen ja tekoälyn tuomat hyödyt terveydenhuollossa näkyvät myös potilastyön arkirutiineissa. Yhä useampi yliopistollinen sairaala on ottanut käyttöönsä erilaisia puheen tunnistamiseen perustuvia järjestelmiä, jotka tekevät potilastietojen tallentamisesta nopeaa ja helppoa. Esimerkiksi vastaanottoajasta iso osa kuluu tietojen kirjoittamiseen, mikä taas vie tehokasta työaikaa lääkäreiltä ja sairaanhoitajilta. Kun tekoäly huolehtii tietojen tallentamisen järjestelmiin, pystyy lääkäri keskittymään parhaan mahdollisen hoitomuodon valitsemiseen. On totta, että nämä puheentunnistukseen liittyvät järjestelmät eivät ole vielä täydellisiä, mutta niistä saadaan jo tässä vaiheessa kehitystä suurta hyötyä käytännön työhön.

Alan sääntely on sekä tarvittavaa että vaivalloista

Suomessa lääkinnällisten laitteiden valvontaa suorittaa Fimea. Valvonta on ehtona kaikille lääkinnällisille laitteille, ja kaikille uusille tuotteille tehdään aina riskiarvio. Euroopasta löytyvillä lääkinnällisillä laitteilla on aina oltava CE-merkintä. Merkinnän saaminen on välttämätöntä, mikäli haluaa myydä lääkinnällisiä laitteita Euroopan sisällä. Tämä kaikki on innovoinnin ja kehittämisen osalta hankalaa, sillä merkintöjen ja lupien saaminen on pitkä prosessi. Moni lääkinnällinen laite joutuu hylätyksi puutteiden tai liian suurten riskien vuoksi, mikä nostaa aina tuotteen kehittämisen hintaa, sillä tuotteen kehittämisprojektiin tulee viivästyksiä.

Arjen lisääntynyt hyvinvoinnin mittaaminen voi tuoda hyötyjä

Terveydenhuollossa pyritään teoriassa ehkäisevään hoitoon, mutta käytännössä hoitoon useasti päästään vasta tilanteessa, jolloin ehkäisevästä hoidosta ei ole enää avuksi. Vastuuta hoitoon hakeutumisessa ja terveydentilan tarkkailussa on viety yhä enemmän myös ihmisille itselleen. Samanaikaisesti tavoitteellinen liikkuminen ja terveelliset elämäntavat ovat tehneet muun muassa älykelloista monen suomalaisen vakiovarusteen. Älykellot tallentavat niin unen laatua, sydämen sykettä kuin vaikkapa vireystasoa riippuen älykellon varustelutasosta. 

Vaikka tavallisesta kansalaisesta on tuskin diagnosoimaan itselleen järjestelmällisesti oikeita sairauksia pelkkien älylaitteiden avulla, on terveyttä edistävä teknologia tehnyt ihmisistä itsetietoisia oman kehon terveyden ja kunnon suhteen. Tällöin huonosti voiva henkilö voi tarkkailla ensimmäiseksi älykellosta, onko merkittäviä ja poikkeavia muutoksia tapahtunut esimerkiksi yön aikana ja hakeutua tarvittaessa lääkärin vastaanotolle.